Menninkäinen 10kk


Hupshei ja sinne meni taas yksi kuukausi. Kuukaudessa onkin opittu jos jonkinlaista taitoa. Seisomaan nousemista tehdään kokoajan ja kaikkialle. Ei tarvita kummoistakaan tukea, kun menninkäinen on jo punnertanut itsensä seisomaan. Onneksi hän on melkoisen varoivainen, vaikka ei osaakaan vielä täydellistä laskeutumistekniikkaa. Usein hän huutaa kutsuhuudon, kun haluaa alas. Mutta tietenkään vahingoita ei olla vältytty. Pää on kolissut muutamasti ja silmäkulma saatiin naarmuille pyykkikorin reunasta. Uhkarohkeus lisääntyy päivä päivältä, harmillista vain että nopeammin kuin tasapaino. Sivuaskelia otetaan tukea vasten ja uskalletaan vaihtaa tuki vaikkapa tv-tasosta sohvanlaitaan heittämällä.  Kävelytystä saisi harrastaa vaikka maailman tappiin saakka, niin mukavaa puuhaa se menninkäisen mielestä on. Myös taaperokärryä ollaan koitettu, mutta se on toistaiseksi ehkä enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Menninkäinen on myös oppinut taputtamaan. Pienen lapsen taputus on niin suloista. Samoin vilkutus on mielestäni erittäin suloinen taito. Ja lapsikin on aivan haltioissaan uusista taputus- ja vilkutustaidostaan. Myös sormella osoittelu on opittu.

Menninkäisellä on viisi sanaa, joita hän osaa toistella. Näitä ovat tyttö, äiti, kiitti, hei ja joo. Menninkäinen on alusta saakka ollut kova testailemaan ääntään. Ja hän on kovaääninen (niin hyvässä kuin pahassa) ja hölpöttelee ja jokeltelee paljon. Uusimpana on tullut sellainen marmatus, jos hänestä vaikkapa tuntuu, että ruokapöydässä äiti ja isimies vaan keskustelevat toisilleen, eivätkä hänelle, niin menninkäinen aloittaa kovaäänisen marmatuksen takuuvarmasti.

Hampaita on tällä hetkellä 6 ja lisää on tulossa. Lääkärissäkin ehdimme jo käydä, niin kivuliaaksi äityivät hammassäryt. Nyt on lääkitys kunnossa ja muutama päivä mennyt taas paremmin. Kuolan määrä on aivan älytön!

Lempiruoka on puuro ja kasvissosekeitto, mutta pääasiassa menninkäinen on kyllä vielä toistaiseksi kaikkiruokainen ja hyvällä ruokahalulla varustettu. Ruokavalio koostuu soseista ja sormiruoasta. Sormiruokaillessa ei vaan ole aivan varma kummalla on enemmän maha täynnä, menninkäisellä vai koiralla. Sillä mikäpäs olisi sen kivempaa kun napata nyrkki täyteen ruokaa ja katsoa, kun se mäjähtää lattialle. Muutenkin viime päivinä sormiruokailu ei ole voinut vähempää kiinnostaa, vaikka aterioilla yritämmekin tarjota aina jotakin myös omin sormin syötävää.

Parhaimpia leikkejä tällä hetkellä on sirkustemput ja laulut. Myös kirjojen lukeminen on hauskaa. Eniten kiinnostaa äitin ja isimiehen tietokoneet, pleikkari, puhelimet, telkkarin kaukosäädin ja pankkitunnukset. Menninkäisestä on myös kivaa pistää eri muotoisia ja värisiä palikoita koriin ja ottaa taas pois. Huippuleluja on äitin värikkäät muumilasinaluset. Pettymys on iso, kun jotakin ei saa tehdä. Mutta yllättävän nopeasti menninkäinen jätti rauhaan erimerkiksi koiran vesi- ja ruokakipot, vaikka yhden kerran ehtikin jakaa eväät koiran kanssa. Tunteita näytetään vuolaasti, niin pettymyksen tunteita, kuin rakkaudenosoituksia. Ihanaa kun toinen halailee paljon ja sanoo aina itsekin halatessaan "aaiii" kun rutistaa oikein kovaa.

10 kuukautisneuvolassakin kävimme painokontrollissa ja nyt painon kehitys on taas ihan ok. Menninkäinen tuntuukin raskaammalta. Ei tarvitse äitinkään paljon salille kohta lähteä😊 Että sellainen on ollut tämä kuukausi. Äitin iso pieni tyttö<3 Oppinut niin hurjasti kaikenlaista! Kahden kuukauden kuluttua juhlitaankin jo 1 vuotiasta, apua!


Tässä vielä meidän halloween fiilistelyt. Menninkäinen nautti värikylpypeuhusta. Suosittelen toteutusta kylpyhuoneessa, saa rauhassa sotkea juuri niin paljon kuin haluaa (kannattaa olla nakuna, säästyy vaatteet) ja lopuksi vain vaippa pois ja suihkuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Häähumua korona-arjen keskellä?

Pakko myöntää, että pariin viime kuukauteen häärintamalla ei ole tapahtunut juuri mitään. Onneksi kaiken ei tarvitse olla lukkoon lyötyä ...