DIY: Ruskamekkoa pikku menninkäiselle

Ehkä kerroinkin, että sain taannoin perintönä ompelukoneen itselleni. Ilo ei kuitenkaan ollut kovin pitkäikäinen, sillä olisihan se pitänyt arvata, että vanha voi todellakin olla joskus todella vanhaa. Harmi, sillä tämä ompelukone oli kyllä erittäin hiljainen. Sitä pystyi käyttämään iltaisinkin menninkäisen mentyä nukkumaan.

Eräs ilta kuitenkin koin kauhun hetkiä. Ompelukone sai jonkun merkillisen sähkövian ja oli vain nanosekunneista kyse, että sain sormeni vedettyä ajoissa pois alta, kun neula alkoi itsellään hakkaamaan hullua vauhtia. Savu vain nousi. Ei auttanut muu, kuin vetää töpseli pois seinästä. Luulin jo että räjähtää koko kapine. Suoraan jostain ompelukoneiden hyökkäys kauhuelokuvasta!

Noh, isimies kuitenkin pelasti tilanteen ja osti ompelukuumeesta kärsivälle naiselleen uuden ompelukoneen (vaikka anoppi tietysti oli sitä mieltä, että vanha konehan korjataan). Mutta rehellisyyden nimissä on kyllä sanottava, etten halua sitä kapistusta enää meidän huusholliin ollenkaan.

Joka tapauksessa menninkäiselle syntyi kaksi Ruskamekkoa. Kaavat tilasin Pikku Piltistä.



Ja viikonloppuna vierailimme lapsimessuilla ja mukaan tarttui lisää ihania kankaita. Katsotaan mitä seuraavaksi ompelen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Häähumua korona-arjen keskellä?

Pakko myöntää, että pariin viime kuukauteen häärintamalla ei ole tapahtunut juuri mitään. Onneksi kaiken ei tarvitse olla lukkoon lyötyä ...