Menninkäinen -9 months in, 9 out!


Millainen hän on?

Eloisa ja liikkuvainen. Liikkeelle lähdön jälkeen vauhti on ollut kova ja kiire valtava. Näin ollen painon kehityskin on hidastunut. Tästä syystä menemme 10kk neuvolaan painonkontrolliin ja aloitimme päivittäisen öljylisän. En kuitenkaan ole huolissani. Menninkäinen on hyvä syömään. Myös tissille rauhoittuminen ja juominen ovat nyt sujuneet taas paljon paremmin, sillä oli vaihe, milloin hän ei olisi malttanut juoda juuri ollenkaan. Hän on myös kunnon papupata ja puhuu myös unissaan😊 Omia mielipiteitäkin alkaa jo löytymään ja niistä ilmoitetaan kovaäänisesti.

Mistä hän pitää?

Leikkimisestä ja musiikista. Kaikkien pimputtavien lelujen, mainoskappaleiden, musiikin ja äidin laulujen tahtiin pitää tanssia. Menninkäinen käy myös muskarissa ja rakastaa muskarinopettajaa ja hänen kaunista ääntään yli kaiken. Menninkäinen pitää toisista lapsista ja puuhailee mielellään muiden ihmisten kanssa. Hän pitää kaikkea vasten ylös kiipeämisestä ja tiskikoneen tutkimisesta. Hän suorastaan syöksyy tiskikoneelle, kun näkee sen luukun aukeavan😊 Menninkäinen pitää meidän (ja muiden) koirista, mutta tunne ei aina ole molemminpuolinen. Menninkäinen nimittäin on melkoisen raju rakastaja. Hän pitää myös halailuista ja pussailuista. Onkin valtavan hellyyttävää palata koulusta kotiin, kun toinen kiitää ovelle vastaan antamaan halipusut äidille. Myös vilkuttaminen ja vitosten heitto onnistuu ja hän ylpeänä esitteleekin taitojaan ja paistattelee mielissään, kun kehuu <3

Mistä hän ei pidä?

Pukemisesta. Oli jo vaihe, milloin tämäkin oli ihan siedettävää menninkäisen mielestä. Nykyään taas ei. Myöskin housuvaipat alkavat olla monesti kätevämpiä kuin tavalliset teippivaipat. Hän ei pidä kieltämisestä (kukapa pitäisi). Menninkäinen tietää, että koiran vesikuppi on koiran, tietokone äidin, pleikkari isin, mutta aina silmän välttyessä niihin on kuitenkin päästävä koskemaan. Samoin lattiakaivot, kengät, rattaiden pyörät, pistorasiat ja sähköjohdot ovat aivan liian mielenkiintoisia. Omat lelut taas…. Menninkäinen ei myöskään tutin vieroituksen jälkeen ole juuri välittänyt automatkoista kaukalossa. Täytyykin katsoa, jos sitä kohta siirtyisi isompaan penkkiin, josko se helpottaisi tilannetta. Eikä menninkäinen juuri perusta isimiehen ystävistä tai oikeastaan muistakaan vieraista miehistä (vierastus). Ainoastaan isimies, vaari ja pappa ovat siedettäviä, kaikille muille itketään ja kovaa.

Pystyasento on tämän hetken hittituote. Menninkäinen on ollut helppo nukahtamaan ja salaa toivoinkin, ettei hän ehkä ikinä ymmärtäisi, että pinnansängyn pinnathan ovat mitä parhain kiipeilyväline. Vaan niinhän sitä taas luuli päässeensä pälkähästä. Menninkäinen totesi, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja nykyään nukahtamiseen menee ainakin tupla ellei tripla määräkin aikaa, kun toinen kerta toisensa jälkeen löytyy seisomasta omassa sängyssään. Noh, vaiheita, vaiheita vaan. Kyllähän kai tämäkin uutuuden viehätys menee aikanaan ohitse.

Sellainen on meidän menninkäinen yhdeksän kuukauden vanhana. Se olisi sitten yhdeksän kuukautta masussa, yhdeksän ulkona. Hui, äitiyslomakin päättyy virallisesti kuun loppuun. Mihin ihmeeseen tämä aika kuluu? Kohta sitä saattaa toisen ensimmäistä kertaa kouluun, järjestää valmistujaisia, häitä, APUA! Aika, hidasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä kuuluu kesäkunto? -Uudenvuodenlupaus

11 kuukautta synnytyksestä koitti päivä, jolloin vedin ensimmäistä kertaa ennen raskautta käyttämäni farkut jalkaan. Joo, hieman purista...