Rutiineista apua arkeen


Nukutaanko teillä miten sattuu? Niin meilläkin nukuttiin. Mutta hallitus voitti, jälleen kerran, ja nyt meillä nukutaan jo melkoisen hyvin😊 Alkujaanhan vauvoilla ei ole tietoa kuusta eikä maasta, ei yöstä eikä päivästä. Ja jostain kummallisesta syystä ne tuntuvatkin useimmiten olevan aluksi melkoisiakin yöeläjiä. Rytmistä ja rutiineista ei tietoakaan. Ja on oltava itselle ja vauvalle armollinen, ei rutiinien muodostuminen tapahdukaan yhdessä yössä, vaan on sitkeän toiminnan tulosta.

Meidän vauva on ollut melkoisen hyvä yönukkuja jostakin kolme viikkoisesta saakka. Tiedän, meillä on käynyt tuuri. Monet vauvat syövät ja heräilevät pitkin yötä ja se on vauvoille täysin normaalia käyttäytymistä. Aluksi käytinkin paljon aikaa pohtiessani, mikä meidän vauvassa on vikana, kun se ei syö tai heräile öisin. Toki on poikkeus öitä joskus, mutta pääsääntöisesti ensimmäinen unipätkä on 7-9 tuntia, ruokatauko ja sitten vielä unille.

Miksi sitten kirjoitan rutiinien tärkeydestä, kun meillä kuitenkin nukutaan? Noh, olen minä sentään joutunut työskentelemään sen eteen, että nämä unijaksot ovat päätyneet meitä kaikkia miellyttävään aikamarginaaliin.

Aluksi meillä nukuttiin 24-10. Sitten 22.30-9. Sitten 22-9. Sitten 21.30-8.15. Ja lopulta 20-8. Tuo viimeinen alkaa jo olemaan ihan mukava nukkumaanmenoaika lapselle, että jää sitten vanhemmillekin hetki aikaa illasta olla ihan aikuisten kesken. Niin paljon kuin lastani rakastankin, pidän kuitenkin niistä pienistä hetkistä, jolloin saan jutella ihan aikuisten asioita, ilman että jaan keskittymiseni vauvan kesken.

Miten tämä kaikki sitten tapahtui? Toki mainittakoon, että useimmiten lapsilla on joka tapauksessa taipumuksena alkaa nukkumaan paremmin, mitä vanhemmiksi ne tulevat. Ja mainittakoon myös se, että vaikka mitä kikka kolmosia tekisi, kaikki asiat eivät vain toimi joka vauvalle, eivätkä varsinkaan koliikkivauvoille. Moneen asiaan tehoaa valitettavasti vain aika.

En myöskään ota kantaa siihen mikä on paras nukkumisratkaisu. Onko se perhepeti, sivuvaunu vai vauvan oma sänky? Minulle on yhden tekevää miten kukakin haluaa nukkumisjärjestelynsä ratkaista. Jokaisessa näissä on varmasti omat hyvät puolensa. Ja olipa se mikä tahansa, niin tärkeintä on, että vauva tuntee siinä olonsa turvalliseksi. Turvallisuuden tunne auttaa vauvaa nukahtamaan helpommin, siksi ne niin kovin usein nukahtavat juurikin syliin tai tissille. 
Meillä nukkumisjärjestelynä on vauvan oma sänky ja siellä hän nukkuukin erinomaisesti. Mutta mainitsen vielä sen, että meillä ei muita vaihtoehtoja koskaan ole ollutkaan, koska me aikuiset nukumme parvella. Olisi silkkaa hulluutta raahata vauvaa sinne. En kuitenkaan usko, että nukkumisratkaisuilla on aivan valtavaa merkitystä nukkumisasioihin, vaikkakin ehkä lähellä nukkuessaan vauva saattaa helpommin haistaa äidin maidon tuoksun tai reagoida esimerkiksi vanhempien öiseen liikehdintään. Normaaliolosuhteissa nukahtamiselle varmasti tärkein merkitys on päivästä toiseen toistuvilla iltarutiineilla, sillä vauvat ehdollistuvat verrattaen nopeasti.

Tärkeää vanhemmilta on siis vauvan unirytmin kehittymisen tukeminen. Siihen auttaa säännöllinen rytmi ja samana toistuvat iltatoimet, yön ja päivän erottaminen toisistaan, se että viimeinen iltasyöttö tapahtuu hämärässä, ei aleta seurustelemaan väsähtävän vauvan kanssa, ja lapsi nukutetaan sinne, missä hänen on tarkoitus nukkua yönsä. Hyvä vinkki on myös iltarutiineilla (tyynnyttely, syöttö yms. mikä se teillä onkin) saada lapsi nukahtamiskuntoon, mutta ei kokonaan nukahtamaan. Olisi hyvä, että hän tietäisi mihin menee nukkumaan ja nukahtaa sinne. Tämä tukee hänen itsesäätelyään nukahtamisen suhteen.

Meillä iltarutiineihin kuuluu seurustelu ja tissin tihenevä syöminen. Kuuden jälkeen on aika iltapesujen (pikku pesut tai kylpy, kuiva vaippa ja pyjama päälle). Tämän jälkeen jatketaan vielä hetken aikaa seurustelua ja usein otetaan alkupala (jos toinenkin) tissistä. Puolen kahdeksan paikkeilla vaihdetaan vielä yöksi puhdas vaippa ja siitä sitten vetäydyn pimeään makuuhuoneeseen iltasyötölle. Ennen nämä syötöt olivat melkoisia maratonsyöttöjä. Saattoivat kestää helposti toista tuntia, mutta nykyään selviän hommasta useimmiten alta puolen tunnin. Vauva syö molemmat tissit, tässä kohtaa hän on aivan nukahtamisen rajamailla. Asetan vauvan kelarasiaan tai nyttemmin pinnasänkyyn, peittelen ja asettelen unikaverin (kirahvirätti) vatsan päälle ja mikäli vauva ei heti rauhoitu, pidän rauhoittavasti kättä hetken vatsanpäällä. Usein viimeistään viiden minuutin kuluttua tuhina alkaa kuulumaan. Joskus harvoin vauva saattaa herätä vielä tämän jälkeen, mutta tutin asettaminen suuhun pimeässä, ilman mitään seurustelutoimenpiteitä ja rauhoittava käsi vatsalla saavat hänet nukahtamaan nopeasti uudestaan. Kun hän on nukahtanut, nappaan usein tutin pois, ettei se jää painamaan minnekään niskan alle pudotessaan. Ja muutenkin olen huomannut, että vauva usein herää, kun tutti putoaa suusta, joten selviän helpommalla kun poistan sen ennen sitä😊

En ota kantaa nyt unikouluihin, teen sen ehkä joskus myöhemmin, mutta sen verran sanon, että vaikken kannatakaan lasten ”huudattamista”, vanhempina kuitenkin tunnistamme, että lapsella on monenlaisia erilaisia itkun muotoja, joilla hän kommunikoi. Niistä on tunnistettava ne, jotka oikeasti ilmaisevat hätää ja nälkää niistä, jotka ovat vain enemmänkin pikkuista kiukuttelua ja menevät ohi helposti pelkällä rauhoittelulla ja tyynnyttelemällä. 

On myös muistettava se, että vaikka perheessä saavutetaan tietyt nukkumisenrytmit, ne ovat silti hauraita ja kokevat usein  muutoksia kiihkeissä kehitysvaiheissa, kuten uusien taitojen oppiminen, hampaiden teko, kiinteään ruokaan siirtyminen, elämäntilanteen muutokset, rokotukset ja vaikkapa sairastuminen. Täten siis voin todeta että kyllä meillekin varmasti unettomia öitä on vielä tiedossa. Ja tsemppiä kaikille, jotka vielä kamppailevat unirytmien kanssa! Ei juuri nyt lohduta, että ennemmin tai myöhemmin se useimmiten helpottaa. Nyt ei auta kuin nauttia niistä arjen muista hyvistä hetkistä ja ammentaa niistä voimaa öihin😊 Muistakaa yrittää nukkua silloin, kun vauvakin nukkuu😊

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Häähumua korona-arjen keskellä?

Pakko myöntää, että pariin viime kuukauteen häärintamalla ei ole tapahtunut juuri mitään. Onneksi kaiken ei tarvitse olla lukkoon lyötyä ...