Hupskeikkaa ja niin lähdettiin taivaltamaan viimeistä
raskauskolmannesta. Viimeistään 3 kuukauden kuluttua meitä on kolme, mikäli
kaikki sujuu loppuun saakka odotetusti. Hui, miten aika onkin kulunut niin
kovin nopeasti?? Toisaalta odotan jo innolla, että pääsisin näkemään pienen ihmisen,
joka on puoliksi minun ja puoliksi isimiehen geeneistä rakennettu. Toisaalta
voisin jatkaa tätä raskausaikaa vielä vaikka toiset kuusi tai yhdeksän
kuukautta ja kerätä voimia ja rohkeutta tulevaan elämän muutokseen.
Sikiö on nyt noin 32cm pitkä ja painaa noin kilon. Siis
yhden kilon! Ja oma ruhoni on kerännyt kiloja yli 10😊
Ystäväni ja tuttavani yrittävät lohduttaa, ettei minusta kyllä huomaa sitä,
mutta millään ihmeelläkään en usko, ettäkö 10 kiloa olisi vain vatsassani tai
rinnoissani. Noh, onpahan sitten tavoitevaatteita kaappi pullollaan synnytyksen
jälkeen. Oikeastaan jopa yllätyin tästä valtavasta painon noususta, sillä olen
mielestäni viettänyt melko aktiivista raskausaikaa. Käyn kerran viikkoon
uimassa ja joogassa, lenkkeilen päivittäin useamman kilometrin lenkkejä,
treenaan lantionpohjaa ja teen lihaskuntoa. Olen ollut onnekas, koska minua
eivät ole vaivanneet mitkään perinteiset raskausajan krempat kuten
harjoitussupistukset, selkäkivut tai muutkaan vaivat.
Keskimäärin paino nousee raskausaikana 10-16kg. Toisilla
enemmän ja toiset pysyvät lähes entisessä painossaan koko raskausajan. Paino
jakautuu:
·
lapsi n.3,6kg, lapsivesi n. 0,8kg
·
rinnat n. 0,4kg
·
kudoksissa oleva neste n.1,2kg
·
istukka n.0,6kg
·
kohtu n.1kg
·
Verimäärä n. 1,2kg
·
rasva n.3,5kg
Sikiö on hyvin aktiivinen tapaus. Sillä alkaa olla
havaittavissa jonkin sortin rytmiä. Iltaisin hän on kaikkein vilkkaimmillaan.
Myös öisten vessareissujen jälkeen alkaa aina riehuminen. Unettomuus on alkanut
vaivaamaan, enkä saa helposti enää unta yöllisten vessareissujen jälkeen.
Päivisinkin sikiö muistaa ilmoitella itsestään säännöllisesti. Sikiö tuntuu
reagoivan myös erilaisiin tutuksi käyneisiin ääniin liikkein. Raskauden puolen
välin paikkeilla hän oli pitkään todella alhaalla perätilassa ja polki monta
viikkoa kohti alapäätä. Yhtäkkiä hän kuitenkin tajusi käytettävissä olevan
tilan ja nykyään liikkeet tuntuvat missä päin vatsaa hyvänsä ja miten päin tahansa.
Toisinaan on myös päiviä, milloin liikkeet eivät tunnu niin selvästi. Hän ei
ole kamalan aktiivinen tai on kääntynyt sellaiseen asentoon, että liikkeet
eivät tunnu kovin hyvin.
Eli ei muuta kun innolla viimeiselle kolmannekselle.
Toivottavasti aktiivisuustaso säilyy yllä tämänkin kauden ylitse. Nyt jos sikiö
lähtisi syntymään, olisi sillä jo kohtalaiset mahdollisuudet selvitä hengissä
koettelemuksesta. Tavallisimpia ennenaikaisen synnytyksen oireita ovat kipeät
supistukset, lapsiveden meno ja kohdunsuun avautuminen. Paineen tunne alaspäin
ja verinen vuoto ovat merkki ottaa lääkäriin heti yhteyttä. Toivottavasti
pikkuinen sinnittelisi kohdussa mahdollisimman pitkään. Meilläkin on vielä
paljon tekemistä tässä kotona, ennen vauvan tuloa. Perjantaina olin
neuvolalääkärin luona, jossa todettiin kaiken olevan niin kuin pitääkin, joten
toistaiseksi olen ainakin luottavaisin mielin asian suhteen.
PS. Ihanat syysilmatkin hellivät. Ylös, ulos ja metsään
lenkkeilemään😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti