Mietteissä tuleva synnytys


Tuleva synnytys jännittää ainakin itseäni. Synnytystä verrataan usein maratonin juoksuun ja onko ihme. Voin vain kuvitella kuinka voimia vievä suoritus se naisen keholle on, jo pelkästään silloin, kun kaikki sujuu tavalliseen tapaan. Ja entäpä sitten, jos ei sujukkaan.
Olen yrittänyt ottaa selvää synnytyksen luonnollisesta kulusta ja tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin, ihan vain jo siitäkin syystä, että tiedän omalla kohdallani tiedon tuovan turvaa ja turvallisuuden tunne taas tuo tekemiseen rentoutta. Toivoisin myös, että synnytykseni olisi niin mukava, kuin synnytys nyt ylipäänsä voi olla. Epäilen kyllä vahvasti, että en kuitenkaan pidä synnyttämisestä. Mikäli olen edes niin onnellisessa asemassa, että saan alateitse synnyttää.

Miksi synnytykseen sitten kannattaa valmistautua etukäteen? Ei kaikki valmistaudukkaan. On tietysti aivan jokaisen oma valinta, valmistautuuko vai eikö. Tässä kuitenkin yksi hyvä perustelu: synnytys voi kestää HYVIN pitkään!
Normaali synnytys alkaa yleensä latenssivaiheella, jossa epäsäännöllisillä supistuksia tulee silloin tällöin ja jatkuu aktiiviseen avautumisvaiheeseen, jossa supistuksista tulee voimakkaampia ja tiheämpiä. Pelkästään synnytykseen laskettu avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjillä keskimäärin 12-18 tuntia, pahimmillaan jopa päiviä (toki jotkut onnekkaat selviävät vähemmällä). Tästä ajasta suurimman osan tulet viettämään todennäköisesti kotona, sillä sairaalaan usein lähdetään vasta, kun kotona ei enää kivun kanssa selviä, supistuksia tulee riittävän usein (5:1:1 eli vähintään viiden minuutin välein, kestävät minuutin ja niitä tulee tunnin ajan) tai synnytyksen kulussa on muuta poikkeavaa, kuten runsas verinen vuoto, vihreä lapsivesi jne.

Avautumisvaiheeseen on ehkä suotavaa lukaista muutamista lääkkeettömistä kivunlievitysmenetelmistä. Kun viimein menet sairaalaan kovien synnytyskipujen saattelemana,  niin tyrmistyttävältä kuin se kuulostaakin, saatat edelleen olla vasta hieman auennut kohdun suulta. Tällöin ei huoneessa ole koko aikaa kätilö seuraamassa vointiasi ja kertomassa sinulle, miten voisit helpottaa oloasi (voi myös olla, että käännytetään takaisin kotiin). Vasta ponnistusvaiheessa kätilö on koko ajan paikalla. Ja jos toivot lääkkeellistä kivunlievitystä, epiduraalinkin saa yleensä vasta kun on riittävästi paikat auki.
Toki synnytyksissä on paljon opiskelijoita mukana. Opiskelijan hyödyntäminen synnytyksessä voi olla ihan hyväkin ratkaisu. Tällöin synnytyksen vaiheissa on mukana (tuleva) ammattihenkilö, joka tarvittaessa auttaa sinua ja jolla on enemmän aikaa sinulle. Lisäksi synnytykseen etukäteen tutustuminen helpottaa tukihenkilön (mun tapauksessa isimiehen) roolia synnytyksessä, jotta hänkin tietää, miten voi yrittää helpottaa oloani eikä vain panikoi vieressäni pahentaen tilannetta.

Miten minä sitten olen valmistautunut? Olen lukenut voimaannuttavia synnytystarinoita ja liityin aktiivinen synnytys facebook ryhmään. Tutustuin naistalo.fi sivuilla synnytysartikkeleihin ja katsoin synnytykseen liittyviä videoita. Osallistuin doulan pitämille virtuaaliluennoille, jossa käsiteltiin viikoittain vaihtuvaa teema mm. lääkkeettömistä kivunlievitysvaihtoehdoista, homeopaattisesta kivunlievityksestä, eteerisistä öljyistä, hypnosynnytyksestä sekä veden käytöstä synnytyksessä. Ja tietysti osallistuin myös synnytyssairaalan järjestämään tutustumiskäyntiin.

Lisäksi luin synnytyksen abc e-kirjan ja vau.fi odotusappiin ilmaiseksi ladattavan vauvan syntymä kirjan. Myös raskausjooga valmisteli synnytykseen ja äänen sekä hengityksen käyttöön synnytyksen aikana. Bailamaman Kohti synnytystä -kirjan lantionpohjatreenit esittelivät erilaisia käytettävissä olevia synnytysasentoja. Näiden tietojen pohjalta sitten alan valmistelemaan omaa synnytystoivelistaani.
Tutustuttuani synnyttämiseen tajusin myös sen, etten mene synnyttämään pelkkänä potilaana, vaan olen ennen kaikkea asiakas. Täten voin myös omalla toiminnallani yrittää edesauttaa sitä, millainen synnytyskokemukseni tulee olemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Häähumua korona-arjen keskellä?

Pakko myöntää, että pariin viime kuukauteen häärintamalla ei ole tapahtunut juuri mitään. Onneksi kaiken ei tarvitse olla lukkoon lyötyä ...