Kuukausia kului ja mitään raskauteen viittaavaa ei
tapahtunut. Kolmekymppisjuhlani olivat ja menivät ja niin tuli viimein myös
kauan odotettu matka ulkomaille. Tuloksettomat ovulaatiotikut olivat sielläkin
mukana. Ainut poikkeavuus oli, että olimme unohtaneet liukuvoiteen kotiin.
Liekö tällä merkitystä raskauden kannalta, en tiedä, mutta niin vain kannatti
käydä Suomen rajojen ulkopuolella ilman liukuvoiteita.
Epäonnistuneista ovulaationmetsästyksistä huolimatta, aloin
epäillä raskautumistani viikkoa ulkomaan matkamme jälkeen. Tunsin jännää
pistelyä kohdun tietämillä viikkoa ennen kuukautisia. Samaan aikaan myös
rintani kipeytyvät ja alkoi kirkkaan värinen, verinen vuoto, joka hulahteli
pönttöön aina, kun kävin pissalla. Olin aivan sata varma, että mikäli vartaloni
yritti raskautua, ei mitään raskautta voisi koskaan syntyä, sillä niin paljon
verta tuli useiden päivien ajan. Sitä paitsi eihän minulla ollut ovulaatiotakaan.
Vuoto kuitenkin päättyi muutaman päivän kuluttua juuri ennen kuin kuukautisteni
oikeasti olisi pitänyt alkaa
.
Rinnat säilyivät kipeinä ja olo oli merkillinen. Päätin siis
kuitenkin tehdä raskaustestin muutama päivä sen jälkeen, kun kuukautisteni oikeasti
olisi pitänyt alkaa. Ja siinähän se komeili. Plussa!! Vielä haalea, mutta ei
mikään haamu kuitenkaan. Sitä iltaa en unohda. Isimies oli juuri lähtenyt taas viikoksi
töihinsä ja olin yksin kotona. Tein raskaustestin ja samalla menin kuumaan
suihkuun. Hetken kuluttua katsoin testiä ja jouduin ottamaan tukea lavuaarista.
Ensin tulivat onnen kyyneleet, sitten jostain kumpusi kamala pelko siitä, mitä
tälle raskaudelle tulisi käymään. Itkin, kouristelin ja oksensin vuoroin ilosta
ja vuoroin pelosta. Lopulta kerroin uutiset myös isimiehelle,joka tietenkin oli aivan innoissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti