Uusi yritys?

Lähipiiriin tipahteli vauvauutisia ja syntyi lapsia. Olin onnellinen jokaisesta vauvauutisesta, vaikka minun vauvauutiselleni olikin käynyt, mitä oli käynyt. En yritä leikkiä tekopyhää, sillä varmasti olen elämässä ollut kateellinen ihmisille. Lähtökohtaisesti pyrin kuitenkin ajattelemaan, että toisten ihmisten onni, ei ole minulta mitenkään pois. Kateellisuudessa kieriskeleminen ei varmasti tee elämästäni yhtään sen onnellisempaa, päinvastoin. Enkä suin surminkaan toivoisi omanlaisiani kokemuksia kenellekään, en edes pahimmille vihamiehilleni. Niin paljon sentään karmaa pelkään, vaikken uskovainen olekaan.

Odotimme yhdet kuukautiset keskenmenoprosessin jälkeen ja siitä lähdin tikuttamaan ovulaatioita. Heh, sekään ei tietenkään ollut niin helppoa, kuin paketin kyljessä luvattiin. En tiedä johtuiko se hormoneista vai käyttäjästä, mutta ovulaatioitani ei tikkuun ilmestynyt, ei millään. Aloinkin jo epäilemään, noinkohan minulla edes sitten on sellaisia. Sekin epäonninen yrittäjä, joka syksyllä oli yrittänyt kiinnittyä minuun, oli tietysti ollut täysi vahinko.

Monen näköisiä tunteita siis herätti lapsen tavoitteellinen yrittäminen. Kai tässä kohtaa voi sitten jo sanoa, että ehkä meillä kuitenkin oli vauvakuumetta, vaikkemme sitä myöntäneetkään. Sen varmasti osoitti se, että miten pahalta tyhjä kohtu silloin oli tuntunut, ja minkälaista epämiellyttävää epäonnistumisen pelkoa negatiiviset ovulaatiotikut herättivät. Seksiä siis harrastettiin aivan mututuntumalla, eikä mitään maratooniyrityksiä, vaan periaatteella nautitaan nyt edes siitä vähästä, vaikkei ovulaatioista ollut tietoakaan.